”Ostin auton Saksasta ja nyt siinä on vikaa” on säännöllisesti toistuva keskustelunavaus päivystyspuhelimeemme soittavilta kuluttajilta. Tyypillisesti ongelmatilanne on tuore ja akuutti, ja autokin vasta hankittu. Kaupantekoa edeltävä viestinvaihto myyjän kanssa on voinut olla aktiivista ja kaikki vaikutti paikanpäälläkin hyvältä. Kaupat toteutuivat hyvään hintaan. Mutta kuitenkin pian kaupanteon jälkeen – mahdollisesti jo kotimatkalla – on todettu ensimmäiset oireet auton kunnosta.
Kuluttaja odottaa autolta tiettyä kestoikää, eikä se saisi hajota saman tien. Kun ongelmien ilmetessä tehdään ensimmäinen yhteydenotto Saksaan myyjään, tämä voi jättää vastaamatta tai ehdottaa kuluttajasta kohtuuttomalta kuulostavia toimenpiteitä tilanteen selvittämiseksi. Kuluttaja saattaa myös punnita hetken itse yhteydenottoa, jos kielikysymykset vielä mietityttävät ja hankaloittavat valituksentekoa. Yhteydenotto Suomen maahantuojaankaan ei ehkä saanut toivottua vastakaikua, vaan maahantuoja kiistää olevansa missään vastuussa. Korjausaika Suomessa voi olla jo varattuna ja siinä kohtaa kuluttaja päättää tiedustella myös Euroopan kuluttajakeskukselta, voisimmeko olla avuksi asiassa osapuolten päiden kääntämiseksi ja saadakseen vahvistusta toimenpiteille auton korjaamiseksi.
Tällaisessa tilanteessa kerromme asiakkaillemme autokaupan virhetilanteiden erityispiirteistä ja eroavaisuuksista Saksassa ja Suomessa. Kun auto käydään ostamassa paikanpäältä Saksasta, soveltuu kauppaan Saksan lainsäädäntö riippumatta siitä, että ostaja on suomalainen. Saksan tiukempi sääntely tulee monelle asiakkaistamme yllätyksenä.
Yleisimmät yllättäjät ja eroavaisuudet
1) Virhevastuun kesto käytetyn auton kaupassa
Saksa: Saksassa lakisääteisen virhevastuun kesto on 2 vuotta kaupanteosta, mutta se voidaan käytetyn tavaran kaupassa rajata myös 1 vuoteen. Useimmissa tapauksissa käytetyn auton kaupassa on rajattu virhevastuu 1 vuoteen ja siitä on nimenomainen ehto kauppakirjassa. Virhevastuun kesto on tällöin tarkalleen se, riippumatta siitä, kuinka vähän ajokilometrejä autossa on mahdollisesti sen vikaannuttua 1 vuoden jälkeen. Saksassa ei ole osakohtaista elinkaariajattelua.
Suomi: Suomessa lakisääteistä virhevastuuta ei ole rajattu vuosin, vaan tavaran voidaan edellyttää kestävät virheettömänä sen koko odotettavan kestoiän/elinkaaren ajan. Kuluttaja voi vedota tavaran virheeseen, jos tavaran kestoikä normaalikäytössä jää lyhyemmäksi kuin mitä kuluttaja voi yleisen mittapuun perusteella olettaa. Käytetyn auton odotettava kestoikä/elinkaari on varsin osakohtaista, mutta useimpien auton osien kohdalla niiden elinkaari on kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä tullut täyteen viimeistään 200.000-300.000 ajokilometrin kohdalla. Ajokilometrit eivät ole kuitenkaan ainoa arviointikriteeri. Autossa on myyjän vastuulle kuuluva virhe, jos se on huonommassa kunnossa kuin kuluttajalla on auton ikä, ajetut kilometrit, kauppahinta sekä myyjän autosta antamat tiedot huomioon ottaen yleensä aihetta olettaa. Yleensä kuluttaja joutuu kuitenkin tulemaan vastaan korjauskuluissa, jos auto tulee ns. parempaan kuntoon korjauksen myötä. Osa auton pienemmistä vioista voi myös johtua osien luonnollisesta kulumisesta ja näistä myyjä ei vastaa.
2) Kuuden kuukauden virheolettama
Saksa: Jos käytetty auto vioittuu 6 kuukauden sisällä hankinnasta, olettama on, että se on ollut virheellinen jo ostettaessa, ellei myyjä toisin osoita. Auton vioittuessa yli 6 kuukauden kuluttua hankinnasta kuluttajalla on näyttövelvollisuus siitä, että auto oli viallinen jo ostettaessa. Sitä on useimmissa tapauksissa hankala näyttää toteen, jos auto on toiminut väliajan. Saksassa ei ole osakohtaista elinkaariajattelua. Kuuden kuukauden virheolettamassa ei ole kyse takuusta.
Suomi: Kuluttajansuojalain mukaan virheen oletetaan olleen olemassa jo luovutushetkellä, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta. Kaikki käytetyssä autossa ilmenevät viat eivät ole välttämättä kuluttajansuojalain mukaisia virheitä. Virheen oikaiseminen kuuluu myyjän vastuulle, ellei myyjä osoita, että auto oli luovutettaessa virheetön. Suomessa virheisiin voi vedota vielä kuuden kuukauden jälkeenkin, sillä kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jos auton osassa ilmenee virheeksi luettava vika ennen sen tavanomaisen kestoiän päättymistä eikä kyse ole kuluttajan puolella olevasta syystä, myös yli kuusi kuukautta kaupanteosta ilmenneistä vioista vaatia voi hyvitystä. Kuuden kuukauden virheolettamassa ei ole kyse takuusta.
3) Ylemmän myyntiportaan vastuu käytetyn auton kaupassa
Saksa: Maahantuoja ja valmistaja eivät Saksassa ole virhevastuussa auton vikaantumisesta (uusi tai käytetty), elleivät ne ole antaneet autolle erillistä kaupallista takuuta. Saksassa ei ole siis lakiin perustuvaa oikeutta valittaa ylemmälle myyntiportaalle. Käytetyn auton kaupassa kaupallisia takuusitoumuksia harvemmin on, ja tehdastakuut on yleensä rajattu kohdistumaan auton ensimmäiseen omistajaan. Ylipäänsä Saksasta ostetun auton osalta ei voi lähteä olettamasta, että siinä on tehdastakuu, jollei takuusta ole sovittu kaupanteon yhteydessä ja saatu asiaankuuluvia takuupapereita. Lähinnä kaupalliset takuut ovat kolmannen tahon nimissä olevia maksullisia lisätakuita, joihin myyjäkään harvemmin itse sitoutuu. Saksasta ostetun auton osalta ei voi myöskään kääntyä samaa merkkiä Suomeen maahantuovan tahon puoleen, koska kuluttaja on itse autonsa maahantuoja eikä Suomen maahantuojataho ole luovuttanut autoa jälleenmyyntiä varten saksalaisella myyjäliikkeelle. Goodwill-perusteista vastaantuloa voi joissain tapauksissa kuitenkin ilmetä, mutta sitä ei voi edellyttää.
Suomi: Uuden auton kaupassa ylemmällä myyntiportaalla on lakisääteinen virhevastuu myyjän tavoin. Käytetyn auton kaupassa näin ei Suomessakaan ole. Maahantuojalla ei siis ole aiemman myyntiportaan virhevastuuta, koska ei ole luovuttanut autoa jälleenmyyntiä varten kuluttajan sopimuskumppanille. Goodwill-mielessä maahantuojat voivat yksittäistapauksissa tarjota vastaantuloa korjauskuluista. Käytetyssä autossa voi kuitenkin olla tehdastakuu ja takuun katsotaan Suomessa yleensä olevan tuotekohtainen omistajanvaihdoksesta huolimatta.
4) Auton korjaaminen ilman myyjän suostumusta kolmannella taholla
Saksa: Myyjällä on ensisijainen oikeus todeta vika ja osoittaa sen korjauspaikka. Tilanteessa, jossa kuluttaja on korjannut auton antamatta myyjälle mahdollisuutta todeta vikaa tai korjata sitä, kuluttaja menettää Saksassa pääsääntöisesti oikeutensa vaatia myyjältä hyvitystä. Myyjään tulee olla viivytyksettä kirjallisesti yhteydessä, kun vika ilmenee. Jos myyjä vaatii saada tutkia vikaa, siihen on annettava mahdollisuus, mutta asiassa voi ottaa esille sen aiheuttamat kustannukset auton tuomisesta tutkittavaksi Suomesta Saksaan. Neuvotteluratkaisut osapuolten välillä ovat monestikin mahdollisia, mutta käytännössä suomalaiskuluttaja ei ole paremmassa asemassa hankalamman maantieteellisen sijaintinsa johdosta saksalaisiin kuluttajiin nähden.
Suomi: Myyjällä on myös Suomessa ensisijaisesti oikeus todeta vika ja osoittaa sen korjauspaikka, ja sen korjauttaminen muualla kuin myyjän osoittamassa korjaamossa voi tulla kyseeseen vain silloin, kun korjaamista ei voi lykätä aiheuttamatta kuluttajalle kohtuutonta haittaa, esimerkiksi silloin, jos vika ilmenee kesken matkan toisella paikkakunnalla. Toisin toimiessaan kuluttaja ei menetä kuitenkaan oikeuksiaan samoin kuin Saksassa. Myyjä vastaa pääsääntöisesti tällaisessa tilanteessa virheestä siltä osin, kuin sen korjaaminen olisi aiheuttanut kustannuksia sille itselleen, jos se olisi suorittanut korjauksen. Tämä on yleensä pienempi summa kuin se, jonka kuluttaja maksaa kolmannelle taholle auton korjaamisesta.
Ostettuasi auton Saksasta ole virhetilanteessa aina ensi tilassa yhteydessä myyjään. Jos asia ei etenisi tai tarvitset neuvoja, ole yhteydessä meihin Euroopan kuluttajakeskuksessa. Kerromme auton ostajan oikeuksista myös verkkosivuillamme. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) sivuilta löydät toimintaohjeita ja ratkaisukäytäntöä ongelmiin, kun auto on ostettu Suomesta.
Lue lisää:
Auton ostaminen ulkomailta
Autojen viat ja ongelmat (KKV)