Eurooppalainen maksamismääräysmenettely sekä eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely ovat oikeudenkäyntimenettelyjä, joiden tarkoituksena on helpottaa kanteen nostamista rajat ylittävissä velka-asioissa Euroopan unionissa.
Mikäli kuluttajakauppaan liittyviä erimielisyyksiä ei saada ratkaistua sopimalla, on yhtenä keinona haastehakemuksen vireille laittaminen eli asian saattaminen tuomioistuimen käsittelyyn. Asian käsittely toisen maan tuomioistuimessa voi kuluttajan näkökulmasta kuulostaa haastavalta. Kielimuuri sekä EU-maiden erilaiset lainsäädännöt luovat esteitä asian sujuvalle ja ymmärrettävälle käsittelylle. Myös oikeudenkäynnin kustannukset voivat aiheestakin huolestuttaa kuluttajaa.
EU:n alueella on luotu kaksi oikeudenkäyntimenettelyä: eurooppalainen maksamismääräysmenettely (myöh. maksamismääräys) sekä eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely (myöh. vähäiset vaatimukset), joiden pyrkimyksenä on helpottaa kanteen nostamista rajat ylittävissä riita-asioissa. Menettelyillä on pyritty yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan asian käsittelyä sekä alentamaan oikeudenkäynnistä asianosaisille aiheutuvia kustannuksia. Menettely on yleensä kirjallinen, ja käsittely tapahtuu pääsääntöisesti vakiolomakkeiden avulla. Menettelyt on pyritty tekemään sen verran yksinkertaisiksi, ettei asian vireille saattamiseen pääsääntöisesti tarvita oikeudellista avustajaa.
Menettelyn kulku Helsingin käräjäoikeudessa
Maksamismääräyksissä ja vähäisissä vaatimuksissa kuluttajalla on lähtökohtaisesti mahdollisuus valita saattaako asian vireille vastaajan eli myyjän tai palveluntarjoajan kotimaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa vai Helsingin käräjäoikeudessa, joka on Suomessa ainoa toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään asioita. Mikäli asian saattaa käsiteltäväksi toisen EU-maan tuomioistuimessa, lomakkeen voi toimittaa tuomioistuimeen maan virallisella kielellä. Kuluttajan kannalta voi olla helpompaa saattaa asia vireille Helsingin käräjäoikeudessa.
Sekä maksamismääräyksessä että vähäisissä vaatimuksissa lomakkeen voi täyttää sähköisesti Euroopan oikeusportaali -sivustossa ja toimittaa tämän jälkeen Helsingin käräjäoikeudelle. Lomake tulee olla suomeksi tai ruotsiksi. Lomakkeen mukana ei tarvitse automaattisesti toimittaa käännöstä, mutta käräjäoikeus pyytää tarvittaessa kantajalta lomakkeen käännöksen tiedoksiantoa varten. Käräjäoikeus voi myös pyytää täydentäviä tietoja. Kun asiakirja täyttää sille määrätyt lailliset edellytykset, käräjäoikeus toimittaa asian tiedoksiantoon toisen EU-maan viranomaiselle. Suurimmassa osassa EU-maista asiakirjat on annettava tiedoksi vastaajalle todisteellisesti eli esimerkiksi asiakirjojen lähettäminen postitse ilman vastaanottokuittausta ei ole mahdollista. Tämän vuoksi tiedoksianto toisessa jäsenvaltiossa saattaa kestää useamman kuukauden, eikä Helsingin käräjäoikeus pysty juurikaan vaikuttamaan tiedoksiantoajan pituuteen.
Vastaajan saatua vaatimukset tiedoksi sillä on 30 päivää aikaa vastata vaatimuksiin. Tiedoksiannon jälkeen vastaaja voi joko maksaa velan kantajalle, jättää vastaamatta tai riitauttaa asian. Mikäli vastaaja maksaa velan oikeudenkäynnin aikana, tulee kantajan peruuttaa asia käräjäoikeudesta. Mikäli vastaaja ei puolestaan vastaa vaatimuksiin 30 päivän määräajassa, antaa käräjäoikeus asiassa ratkaisun, jossa vastaaja tuomitaan maksamaan saatavat kantajalle. Kantaja voi tämän jälkeen itse viedä asian vastaajan kotivaltion toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle. Mikäli vastaaja riitauttaa vaatimukset, asian käsittely käräjäoikeudessa jatkuu ja käräjäoikeus käsittelyn päätteeksi antaa ratkaisun asiassa. Kantaja voi asian riitauduttua myös peruuttaa asian mutta vastaajalla saattaa olla jo tässä vaiheessa oikeudenkäyntikuluvaatimuksia, jotka voivat tulla kantajan maksettavaksi. Tämän lisäksi käräjäoikeus veloittaa kantajalta oikeudenkäyntimaksun.
Kumpi menettely kannattaa valita?
Maksamismääräysmenettely ja vähäiset vaatimukset ovat prosesseina melko samanlaiset, minkä johdosta kuluttajan voikin olla vaikeaa tietää kumpi menettely sopii omaan asiaan paremmin. Suurimpana erona on, että maksamismääräysmenettely on tarkoitettu ainoastaan riidattomien rahasaatavien perintään, kun vähäiset vaatimukset sopii myös riitaisten asioiden käsittelyyn. Riidattomalla saatavalla tarkoitetaan sitä, että velallinen ei ole missään vaiheessa perintää kiistänyt maksuvelvollisuutta joko perusteen tai sen määrän osalta.
Toisena selkeänä erona menettelyillä on, että vähäisten vaatimusten menettely on rajattu koskemaan vaatimuksia, joiden arvo ilman kuluja on enintään 5 000 euroa. Suomessa maksamismääräyksissä määrälle ei ole asetettu ylärajaa.
Lomakkeiden osalta vähäisten vaatimusten lomake tarjoaa mahdollisuuden ilmoittaa vaatimusten perusteet melko vapaamuotoisesti, kun taas maksamismääräyslomake on strukturoidumpi. Toisaalta maksamismääräyslomake voi olla kuluttajan kannalta helpompi käännättää, eikä apuna tarvitse useimmiten käyttää virallista kääntäjää.
Hyvä tietää
- Menettely on käytössä kaikissa EU-maissa, lukuun ottamatta Tanskaa.
- Suomessa ainoa toimivaltainen käräjäoikeus menettelyissä on Helsingin käräjäoikeus.
- Lomakkeet voi täyttää sähköisesti Euroopan oikeusportaalissa. Tarvittaessa lomakkeen saa portaalissa myös käännätettyä muiden EU-maiden kielille, lukuun ottamatta lomakkeen itsetäytettyjä kohtia.
- Käräjäoikeus laskuttaa oikeudenkäynnin jälkeen oikeudenkäyntimaksun. Vuonna 2022 maksun suuruus on 86 euroa. Riippumatta oikeudenkäynnin tuloksesta maksu veloitetaan kantajalta eli osapuolelta, joka laittaa asian vireille käräjäoikeuteen. Kantaja voi ilmoittaa jo hakemuksessa, että vaatii vastaajaa korvaamaan oikeudenkäyntimaksun.
- Oikeudenkäynnistä saattaa aiheutua muitakin kuluja (esimerkiksi asianajo-, tiedoksianto- ja käännöskuluja), joita kantaja voi vaatia vastaajan korvattavaksi.
- Hävinnyt osapuoli joutuu yleensä maksamaan omien kulujensa lisäksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
- Käräjäoikeus ei huolehdi asian täytäntöönpanosta, vaan kantajan tulee itse saattaa lainvoimainen ratkaisu toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle.
- Käräjäoikeus ei puolueettomana tuomioistuimena anna oikeudellista neuvontaa. Käräjäoikeudelta voi kuitenkin pyytää neuvoa esimerkiksi sen osalta, missä hakemuksen voi täyttää, ja tiedustella yleisesti menettelyn kulusta.
Ari Nousiainen
käräjäsihteeri
Helsingin käräjäoikeus
Minttu Lehto
käräjäsihteeri
Helsingin käräjäoikeus