Lentosi viivästyi tai peruuntui, mutta lentoyhtiö ei suostu maksamaan EU-asetuksen mukaista vakiokorvausta. Mistä voi olla kyse? Euroopan kuluttajakeskuksen lakimies, kuluttajaoikeusneuvoja Kaisa Metsätähti avaa asiaa.
Korvausvaatimuksen tehtyäsi sait lentoyhtiöltä kieltävän vastauksen, jossa vakiokorvauksen epäämistä on perusteltu seuraavin syin:
– The reason for the delay of your flight was due to ATC / ATFM / Air Traffic Control restrictions.
– Reason for disruption: This delay was caused by an earlier disruption within our network that had a direct effect on this flight. The original flight was disrupted due to adverse weather conditions.
– Flight was delayed due to adverse weather conditions which impacted our original slot time.
– Disruption was caused by extraordinary circumstances which could not have been avoided even if all reasonable measures had been taken.
Todennäköisesti kummastelet saamaasi suppeaa selvitystä tai et täysin ymmärrä sen sisältöä. Saatat pohtia, mikä ihmeen ATC tai kuinka sää liittyy lentoosi. Et välttämättä itse havainnut paikan päällä lentoasemalla mitään poikkeuksellista, saati että sinulle olisi selvitetty tuolloin tarkemmin lentoasi kohdannutta ongelmaa.
Kuulutukset olivat epäselviä ja lentoyhtiön edustajien tiedotus ei täyttänyt tarpeitasi. Lisäksi jälkikäteen saamasi perustelu lennon peruuntumis- tai viivästyssyystä arveluttaa ja päätät lähestyä Euroopan kuluttajakeskusta selvittääksesi, onko sinulla oikeutta korvaukseen kyseiseltä ulkomaiselta lentoyhtiöltä. Olet tietoinen, että lennon peruuntumisesta voi saada 125-600 euron ja lennon viivästymisestä 250-600 euron korvauksen.
Tapausten arviointia
ATC tarkoittaa lennonjohdon asettamia rajoitteita. Earlier disruption within our network viittaa aiemmalla lentoyhteydellä ilmenneeseen ongelmaan. Adverse weather conditions puolestaan viittaa haitallisiin sää-olosuhteisiin ja extraordinary circumstances vain yleisesti poikkeuksellisiin olosuhteisiin.
Euroopan kuluttajakeskuksessa arvioimme tämänkaltaisia matkustajien yhteydenottoja säännöllisesti ja kerromme matkustajille, että vakiokorvaus voidaan todella lainsäädäntöön pohjautuen evätä, jos kyseessä on poikkeuksellinen olosuhde, kuten sopimaton sääolosuhde tai ilmaliikenteen hallintaa koskeva lennonjohdon päätös. Usein keskustelemme siitä, millaisia havaintoja matkustaja on tehnyt paikan päällä lentoasemalla tai millaisia perusteluja lentoyhtiön edustaja tai lentokapteeni antoi peruutukselle tai viivästykselle. Kovin moni kuluttaja kertoo, ettei asiasta ilmoitettu tai kaikki näytti sinänsä normaalille – lentoja lähti kentältä koko ajan eikä sääkään ollut mitenkään erityisen hankala.
Lennonjohto vastaa muun muassa lentoliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Lennonjohto voi asettaa rajoitteita esimerkiksi silloin, jos sää hankaloittaa saapuvaa tai lähtevää lentoliikennettä. Taustalla voivat olla äkilliset ja voimakkaat sade-, ukkos- tai raekuurot. Myös talviolosuhteissa kiitotien jäätymisellä, runsaalla lumisateella ja sivutuulella on usein vaikutusta. Sankka sumu voi niin ikään olla haitata lentoliikennettä ja tietyissä maanosissa voi ilmetä hirmumyrskyjä. Sopimattomat sääilmiöt voivat vähentää saapuvien tai lähtevien lentojen määrää, aiheuttaa kiitoteiden tilapäisiä sulkemisia tai tihentynyttä huoltotarvetta eikä ole myöskään tavatonta, ettei lentokentälle voida aina laskeutua turvallisesti sään vuoksi. Sopimaton sää voi vaikuttaa myös lentomatkan varrella, esimerkiksi edeltävä lento voi viivästyä tällaisten sääolosuhteiden vuoksi ja saapua viivästyneenä. Tällaisella viivästyksellä voi olla välittömiä vaikutuksia myös kuluttajan lähtevään lentoon.
Näissä tilanteissa lentoyhtiön tulee joko tehdä kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet matkustajan lennon viivästyksen välttämiseksi tai esittää selvitys, että niiden tekeminen on ollut mahdotonta. Myös muiden lentojen ongelmat, muiden lentokoneiden vikaantumiset ja onnettomuudet lentoasemalla tai yleiset häiriöt lentoasemalla voivat vaikuttaa laajempaankin joukkoon lentoja, ja aikaansaada lennonjohdon asettamia muutoksia lentoaikatauluihin.
Euroopan kuluttajakeskuksen lakimies Kaisa Metsätähti arvioi, että tämänkaltaisten lentovalitusten kasvavaan määrään vaikuttavat matkustajille annettavan informaation epäselvyys tai puute, havaintojen vähäisyys lentoasemalla sekä korvauspäätösten yleinen perusteleminen suppeilla perusfraaseilla, joita matkustajat eivät välttämättä ymmärrä tai pidä uskottavina – varsinkaan jos matkustaja ei erikseen kysyessäänkään saa tarkempaa selvitystä siitä sääilmiöstä joka asiaan vaikutti tai lennonjohdon asettaman rajoitteen tarkemmasta taustasta. Selvityksen antamatta jättäminen saa matkustajan luonnollisesti epäluuloiseksi, ja on ymmärrettävää, että tuolloin asiaa halutaan selvittää tarkemmin esimerkiksi Euroopan kuluttajakeskuksen avustuksella. Harmillisen usein taustalla on lopulta kuitenkin todellinen tilanne eikä korvausta voi saada.
Osalle matkustajista tulee myös yllätyksenä, että vakiokorvausta ei näissä viivästys- ja peruutustilanteissa yleisesti saa ja että on olemassa joukko korvauksen epääviä poikkeuksellisia olosuhteita, jotka eivät ole lentoyhtiön vaikutuspiirissä. Yleisohjeena voisi todeta, että jos sää näyttää omaankin silmään hankalalta tai säästä on varoitettu jo ennalta, lentoja on enemmänkin viivästynyt ja peruuntunut tai lentokapteeni kertoo syyn viivästykselle olevan sää- tai lennonjohtoperusteinen, vakiokorvaukseen on harvemmin oikeutta. On myös hyvä huomata, että talviolosuhteet voivat ajoittain olla poikkeuksellisia myös meillä Suomessa. Mikäli lentoyhtiö on kirjallisessa vastauksessaan antanut tarkemman selvityksen, joka tuntuu omat aiemmat havainnot huomioiden uskottavalta tai perustuu esimerkiksi virallisiin lähteisiin, ei asiaa ole kaiken varalta tai yksistään houkuttelevan korvaussumman vuoksi syytä riitauttaa, opastaa Kaisa Metsätähti. Puutteellista selvitystä ei tarvitse kuitenkaan hyväksyä, jos viivästys- tai peruutustilanne on kaikilta muiltakin osin jäänyt matkustajalle täysin epäselväksi.