Seuraaviin EU-vaaleihin on alle kuukausi. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9.6.2024 välillä kaikissa EU-maissa. Suomessa varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.6. ja Suomesta valitaan tällä kertaa 15 parlamentin jäsentä eli meppiä edustamaan meitä kansalaisia yhteiseurooppalaisessa päätöksenteossa. Kaikkiaan näissä EU-vaaleissa valitaan 27 jäsenmaasta yhteensä 720 edustajaa Euroopan parlamenttiin.
Tätä tekstiä kirjoittaessani suorilla vaaleilla vuodesta 1979 valitun Euroopan parlamentin 9. vaalikausi (2019–2024) on loppusuoralla. Parlamentin jäsenet eli mepit kokoontuivat kauden viimeiseen täysistuntoon Strasbourgissa 22.–25.4.2024. Parlamentti jäi istunnon päätteeksi vaalitauolle ja kokoontuu jälleen kesäkuun EU-vaalien jälkeen järjestäytymisistuntoon 16.7. Strasbourgissa.
Euroopan parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu EU-toimielin ja EU-vaalit ovat maailman suurimmat rajat ylittävät vaalit. Parlamentissa edustajamme keskustelevat, neuvottelevat ja päättävät – yhdessä EU-maita edustavan neuvoston kanssa – laeista, jotka vaikuttavat meidän arkeemme, niin globaalisti kuin paikallisesti. Oli sitten kyse ympäristöstä, turvallisuudesta, kuluttajansuojasta tai digitalisaatiosta, äänestämällä voimme itse kukin vaikuttaa asioihin, jotka ovat meille tärkeitä – yhdessä noin 370 miljoonan muun eurooppalaisen kanssa.
EU-vaalit – mitä kuluttajalla on pelissä?
Entäpä mitä kuluttajalla on vaaleissa pelissä? Parlamentti äänesti viime töinään Strasbourgissa peräti noin 90 eurooppalaisesta laista. Mukana oli useita kuluttajan asemaa parantavia uudistuksia. Mepit hyväksyivät muun muassa kuluttajan korjauttamisoikeutta koskevan direktiivin, joka edellyttää valmistajia korjaamaan muun muassa kodinkoneita sekä elektroniikkaa, kuten älypuhelimia, kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisessa ajassa lakisääteisen takuuajan jälkeenkin. Meppien hyväksymä pakkausjäteasetus taas edellyttää, että mukaan otettavia juomia ja elintarvikkeita myyvät tarjoavat jatkossa kuluttajille mahdollisuuden tehdä hankinnat omiin astioihinsa.
EU-toimissa kuluttaja-asioissa on useimmiten kyse jäsenmaiden sääntelyn harmonisoimisesta, yhtenäistämisestä. EU-kuluttajan terveyttä, turvallisuutta ja etuja – niin kotona, matkustaessa kuin verkossakin – suojataan pitkälti edelleen direktiiveillä, jotka asettavat jäsenmaille tavoitteet ja raamit. Näiden toteuttaminen edellyttää EU-mailta kansallisia säädöstoimia. Tällä vaalikaudella kuluttajansuojan sääntelyä ja sen päivittämistä ovat ohjanneet etenkin digitalisaatio ja vihreä siirtymä. Digiajan kuluttajan elämää helpottaa – ja elektroniikkaromua vähentää, kiertotalouden hengessä – muun muassa vaalivuonna viimein toteutuva mobiililaitteiden yleislaturi.
Käytä ääntäsi!
Suomalaisten ja etenkin nuorten äänestysaktiivisuus on ollut perinteisesti hyvin matala EU-vaaleissa. Viimeisimmissä vuoden 2019 EU-vaaleissa vain 42,7 % Suomessa asuvista äänioikeutetuista ja peräti vain noin 24 % 18–24-vuotiaista suomalaisnuorista äänesti. Ruotsissa ja Tanskassa äänestysaktiivisuus on ollut selvästi korkeampaa. Tuoreen Eurobarometri-mielipidemittauksen vastaajista suuri enemmistö (81 % kaikista) ja suomalaisista peräti 94 % tosin pitää EU-vaaleissa äänestämistä aiempaa tärkeämpänä ajankohtaisen kansainvälisen tilanteen vuoksi.
Euroopan parlamentti pyrkii herättelemään keskustelua vaaleista ja kannustamaan – etenkin nuoria – käyttämään äänioikeuttaan. Monikanavaisen vaaliviestinnän kampanjan kärkenä ja tunnisteena on #KäytäÄäntäsi (#AnvändDinRöst) -motto. Viestintäkampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton; tavoitteena on jakaa tietoa vaaleista ja kannustaa suomalaisia ja etenkin nuoria äänestämään. Parlamentin vaalisivuilta (24 kielellä, ml. suomi ja ruotsi) löytyy tietoa EU-vaaleista ja sieltä voi mm. tilata sähköisen äänestysmuistutuksen. Sivustolta ohjataan oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolle.
Valveutunut kuluttaja voi löytää ehdokkaansa vaalikoneiden avulla – nuorille on tarjolla oma Nuorten vaalikone – ja perehtymällä paitsi kotimaisten puolueiden myös Euroopan tason poliittisten puolueiden vaaliohjelmiin. Jälkimmäisten tavoitteista EU-vaaleissa kuulee muun muassa 23.5.2024, jolloin komission puheenjohtajaksi pyrkivät europuolueiden kärkiehdokkaat kohtaavat Euroopan parlamentissa Brysselissä järjestettävässä vaalitentissä.
Entä EU-vaalien jälkeen?
Lait eivät synny tyhjiöissä, eivätkä virkamiesten hatuista. Edunvalvojien ohella myös meidän tavan kansalaisten kannattaa pyrkiä pysyttelemään kärryillä myös vaalien välillä. EU-kuluttajalla on mahdollisuus ottaa kantaa mitä moninaisimpiin asiakysymyksiin, jotka nousevat esille unionin tasolla. EU:n uusi kansalaisvaikuttamisfoorumi tarjoaa mahdollisuuden osallistua keskusteluun politiikoista, jotka vaikuttavat meihin kansalaisiin. Kansalaiset ja yritykset voivat esittää näkemyksiään eri alojen tulevasta EU-politiikasta ja -lainsäädännöstä myös Euroopan komission Kerro mielipiteesi -sivustolla.
Näinä aikoina on hyvä muistaa, että demokratia, kuten rauhakaan, eivät ole itsestäänselvyyksiä. Vaikka vuosi 2024 on maailmalla vaalien supervuosi, yhtä demokratian juhlaa se ei ole, sillä kaikki vaalit eivät ole vapaita. Myös Euroopassa demokratian toimivuus on meidän kaikkien vastuulla.
Käytä siis ääntäsi ja puolusta demokratiaa.
Hannariikka Nieminen, tiedottaja
Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
Verkossa: https://helsinki.europarl.europa.eu/fi
Tämä vieraskynäartikkeli on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 2/2024.