Vuosi sitten alkanut erikoinen tilanne on vaikuttanut tuhansien suomalaisten matkustajien ja perheiden lomasuunnitelmiin. Pitkään odotetut lomamatkat ovat peruutuneet pandemian takia. Peruutukset ovat koskeneet lentoja, ennakkoon varattua majoitusta ja muita palveluja, kuten vaikka auton tai polkupyörien vuokraamista, sekä matkapakettimatkoja. Myös monia suomalaisia kiinnostavia, toisissa EU-maissa järjestettäviä yleisötapahtumia, kuten urheilutapahtumia, messuja ja konsertteja, on jouduttu koronan vuoksi peruuttamaan.
Perinteisesti matkapaketin (aikaisemmin valmismatkan) ostaneen kuluttajan kuluttajansuoja on ollut hyvä. Matkanjärjestäjä on vastannut matkan toteuttamisesta sen mukaan kuin on sovittu ja kuluttajan matkanjärjestäjälle matkan hinnasta suorittamat ennakkomaksut matkanjärjestäjän mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa on turvannut matkanjärjestäjän asettama vakuus. Matkan peruunnuttua matkanjärjestäjän puolelta matkanjärjestäjän peruutuksen takia on kuluttajalle tullut palauttaa koko matkasta maksettu hinta 14 vuorokauden kuluessa. Omatoimimatkailijan kuluttajansuoja on perinteisesti ollut valmismatkaa heikompi: oikeus saada takaisin ennakkoon maksetun lennon, majoituksen tai tapahtumalipun hinta riippuu yksinomaan varauksen ehdoista.
Moni perhe ja matkustaja onkin ostanut matkapaketin, koska on mieltänyt, että se on turvallinen tapa matkustaa. Vuosi 2020 kuitenkin osoitti, että matkapaketin ostaneen kuluttajan asema ei olekaan ehkä niin turvattu kuin moni matkustaja on tähän asti ajatellut. Osa matkanjärjestäjistä on pystynyt palauttamaan matkapaketista maksetut rahat niin kuin matkapakettilainsäädäntö edellyttää, mutta osa kuluttajista on joutunut kohtuuttoman kauan odottamaan rahojensa palauttamista. Kun puhutaan vaikkapa perheen ostamasta matkapaketista, voi palautettava summa olla useita tuhansia euroja.
Osa matkustajista on joutunut pettymään, kun matkanjärjestäjä on palauttanut rahat vain osittain, esimerkiksi lentojen osalta, kun majoitusta koskeva hyvitys on jäänyt edelleen puuttumaan. Jotkut matkanjärjestäjät ovat vedonneet siihen, että heillä ei ole mahdollisuutta palauttaa rahoja kuluttajille, koska ne itse odottavat hyvitystä lentoyhtiöltä tai hotellilta. Hyvitystä on saatettu tarjota myös voucherina eli matkakuponkina, jolla voi ostaa vastaavan matkan myöhemmin. Moni kuluttaja on miettinyt, kannattaako voucheria ylipäänsä ottaa vastaan ja milloin matkustaminen ylipäänsä on jälleen mahdollista.
Myönteisenä asiana voidaan mainita, että monet matkanjärjestäjät ovat myös muuttaneet matkapakettien varaus- ja peruutusehtojaan kuluttajien kannalta joustavammiksi.
Joissakin jäsenvaltioissa otettiin heti koronavirusepidemian alussa käyttöön järjestelyjä, joiden perusteella matkanjärjestäjille ja palveluntarjoajille annettiin mahdollisuus tarjota matkustajille rahapalautuksen asemesta matkakuponki, jonka valtio takaisi mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa. Osa jäsenmaista päätti lisäksi säätää matkapakettidirektiivistä poikkeavaa kansallista lainsäädäntöä antaen matkanjärjestäjälle tai palveluntarjoajalle oikeuden tarjota matkustajalle ainoastaan matkakuponkia.
EU-jäsenmaista ainakin Alankomaat, Belgia, Italia, Espanja, Kreikka ja Ranska säätivät poikkeuslakeja, joilla pakotettiin matkustajat hyväksymään matkakuponki takaisinmaksun asemesta. Jotkut suomalaiset kuluttajat ovat joutuneet pettymään, kun heille on selvinnyt, että ulkomainen matkanjärjestäjä tai palveluntarjoaja soveltaa heihin sijoittautumismaansa lainsäädäntöä tai linjauksia, joka ei edellytäkään matkapaketin, majoituksen tai lennon hinnan palauttamista rahana.
Euroopan komissio on antanut ohjeistusta matkustajan oikeuksiin liittyen ja todennut selvästi, että matkapaketin hankkineen kuluttajan oikeudet ovat voimassa koronavirustilanteesta huolimatta.
Komissio on käynnistänyt valvontatoimia eräitä jäsenmaita kohtaan, joissa on säädetty matkapakettidirektiivin kanssa ristiriidassa olevaa kansallista lainsäädäntöä. Näiden maiden joukossa on monia suomalaistenkin suosimia lomamatkojen kohdemaita. Kun matkapakettidirektiivi on täysharmonisoiva maksimidirektiivi, ei jäsenmailla olisi oikeutta kansallisesti poiketa direktiivin säännöksistä. Kuluttajien tulisi voida luottaa siihen, että EU-lainsäädäntö takaa heille ne oikeudet, joista on yhdessä jäsenmaiden kesken sovittu.
Komissio julkaisi maaliskuun 2021 alussa raportin, jossa esitetään yhteenveto matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302 soveltamisesta saaduista kokemuksista sen voimaantulon (heinäkuu 2018) jälkeen.
Raportissa esitellään alustavat tulokset kansallisista toimenpiteistä direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja siinä arvioidaan myös soveltamista Thomas Cookin vuoden 2019 konkurssin yhteydessä sekä koronapandemian aikana ilmenneitä haasteita.
Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (ECC-Net) pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että kuluttajat voisivat luottaa sisämarkkinoiden toimintaan ja ostaa turvallisesti matkoja myös ulkomaisilta matkanjärjestäjiltä ja saamaan tarvittaessa hyvityksiä peruutetuista matkapaketeista.
Lue lisää:
Vinkkilista matkaa korona-aikana varaavalle. Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirje 1/2021
Tämä artikkeli on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 1/2021.