Aiheetonta laskua ei pidä maksaa. Yrityksellä on näyttövelvollisuus siitä, että sopimus on syntynyt osapuolten välillä.
Suomalaiskuluttaja sai syyskuussa 2015 paketin Latviasta. Se sisälsi sähkötupakkatuotetta, jota kuluttaja kiisti tilanneensa. Hän sai myös 76 euron laskun ja oli välittömästi yhteydessä laskun lähettäjään sähköpostitse todeten, että hän ei ole tuotetta tilannut, mutta palauttaa sen kyllä, jos myyjä tarjoaa mahdollisuuden tehdä palautuksen maksutta.
Yritys vastasi, että tilaus olisi tehty 31.8 ja tavara lähetty 10.9. Edelleen yritys totesi tilauksen lähteneen tietystä IP-osoitteesta. Kuluttajalle huomautettiin, että väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen johtaisi taloudellisiin seuraamuksiin ja sellaista voidaan pitää rikollisena menettelynä yritystä kohtaan ja että kaikki tämäntyyppiset aikomukset saatetaan tarvittaessa viranomaisten tutkittaviksi. Yritys kysyi vielä, onko kuluttaja todellisuudessa tehnyt tilauksen. Lisäksi hän sai palautusosoitteen siltä varalta, että hän haluaa käyttää lakisääteistä peruutusoikeuttaan. Näiden sinänsä pelottavien uhkausten lopuksi yritys kuitenkin kysyi, olisiko kuluttaja kiinnostunut pitämään tuotteen, jos lasku puolitettaisiin.
Saamastaan vastauksesta hämmentyneenä kuluttaja saattoi asian Euroopan kuluttajakeskuksen arvioitavaksi. Yhteistyössä Latvian toimipisteemme kanssa asia ratkesi 24 päivässä; latvialaisyritys perui laskun eikä kuluttajaa velvoitettu palauttamaan hänelle lähetettyä tuotetta.