Entistä useampi kuluttaja tekee ostoksia verkkokaupoissa ja hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia etsiessään haluamaansa tuotetta mahdollisimman hyvään hintaan. Se on hyvä asia. Huonompi asia on puolestaan se, että monenlaiset huijarit pyrkivät hyötymään kuluttajien toimista verkossa ja keksimään mitä mielikuvituksellisempia tapoja kuluttajien rahojen huijaamiseksi, kuvaa Euroopan kuluttajakeskuksen Tanskan toimipisteen johtaja Lars Arent tässä kuluttajahuijauksia käsittelevässä kirjoituksessaan.
Tilausansoja, olemattomia kilpailuja, laittomia tuotteita ja huijaussivustoja.
Siinä oli muutama esimerkki huijauksista ja harhaanjohtamisista, jollaisista Euroopan kuluttajakeskusten verkosto ECC-Net kuulee usein. Huijaus käy kalliiksi kuluttajalle, ja se voi heikentää luottamusta verkkokauppaan ja haitata siten suurinta osaa yrityksistä, jotka noudattavat sääntöjä ja haluavat hyödyntää EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Valitettavasti verkkohuijausten takana on usein tanskalaisia huijareita – tämä koskee myös joitakin suomalaisiin kuluttajiin kohdistuneita huijauksia. Sen vuoksi aiemmin tänä vuonna otettiinkin iso askel oikeaan suuntaan, kun tanskalainen hovioikeus tuomitsi ensimmäistä kertaa koskaan tanskalaisyrityksen toimitusjohtajan vankeuteen tilausansojen tehtailemisesta. Oikeusistuin katsoi, että jos yritys järjestelmällisesti huijaa kuluttajia sitoutumaan tahtomattaan tilaukseen, kyseessä ei ole pelkästään kuluttajansuojalain rikkominen vaan myös petos, joka rikoslain mukaan on rangaistava teko.
Tanskalaiset huijarit tienasivat miljoonia
Joitakin kuluttajien huijaamiseen käytettyjä menetelmiä käsiteltiin perusteellisesti useissa lehtiartikkeleissa vuosina 2019 ja 2020. Artikkelit paljastivat tanskalaisen huijariverkoston laajuuden ja menetelmät, joilla se oli vuosien aikana onnistunut ansaitsemaan miljoonia kruunuja niin kutsutun ”verkkokauppakarusellin” kautta.
Kuvaus verkoston liiketoimintavoista on huolestuttavaa luettavaa ja osoittaa, että kuluttajien huijaamisen voi jalostaa kannattavaksi liiketoiminnaksi jopa Tanskan kaltaisessa maassa.
Verkkokauppakaruselli koostui yli sadasta verkkokaupasta, jotka huiputtivat kuluttajia kaikkialla Euroopasta esimerkiksi lainvastaisella markkinoinnilla, vaarallisilla tuotteilla ja kalliiden merkkituotteiden halvoilla jäljitelmillä.
Huijarit avasivat ja sulkivat verkkokauppoja sellaisella tahdilla, joka mahdollisti yritystoiminnan jatkamisen, vaikka niiden turhautuneet asiakkaat ja laillisesti toimivat kilpailijat toivat esiin paljastuneita väärinkäytöksiä.
Artikkeleissa kuvattuja markkinointimenetelmiä, jotka saivat kuluttajat ostamaan tuotteita, olivat muun muassa seuraavat:
- väärennetyt hinnat ja ilmoitukset tanskalaisissa ja ulkomaisissa kauneusalan lehdissä
- tekaistujen ostajien kirjoittamat tuotearvostelut internetissä
- valheelliset väittämät, joiden mukaan tuote olisi valmistettu Tanskassa
- valheelliset väittämät, joiden mukaan tuote olisi suunniteltu maassa, jossa verkkokauppaa vaikuttaa sijaitsevan
- valheelliset väittämät, jotka koskivat tuotteen saamia myönteisiä arvosteluja Trustpilot-sivustolla
- valheellinen väite siitä, että sivustolla on verkkokaupan Trustmark-merkki
- olemattomat alennusmyynnit, aina uudelleen alusta käynnistyvien laskureiden käyttö ja valheelliset tiedot tuotteiden varastointitilanteesta
- varastetut kuvat ja videot muista kuin myytävistä tuotteista.
ECC-verkostossa tunnistamme artikkeleissa kuvatut menetelmät ja haluamme kertoa kuluttajille myös muista havaitsemistamme tavoista, joilla kuluttajia pyritään huijaamaan. Niitä ovat muun muassa vaatimukset maksaa pyytämättä lähetetystä testipakkauksista, perintäkirjeet treffisivustoilta, joita ei uskalla jättää maksamatta, sijoitushuijaukset, väärennetyt tuotteet ja verkkosivustot, joilla tarjotaan esimerkiksi auton arvon arviointia ja jotka myöhemmin lähettävät yllättävän laskun palvelusta.
Käsittelemme ECC-verkostossa päivittäin erilaisia kuluttajien kohtaamia ongelmia, mutta joudumme silti esittämään itsellemme seuraavan kysymyksen: Kuinka tällaista voi tapahtua tässä laajuudessa EU:n hyvästä kuluttajansuojalainsäädännöstä ja rajat ylittävästä viranomaisyhteistyöstä huolimatta?
Ilmeisin vastaus on, että huijarit ovat oppineet liiankin hyvin hyödyntämään internetin tarjoamia mahdollisuuksia yrityksen nopeaan perustamiseen ja markkinointiin ja käyttäneet menetelmiä, joita viranomaisten toistaiseksi käytettävissä olevat rikoksentorjuntakeinot eivät ehkäise. Lisäksi riski vastuuseen joutumisesta sekä mahdollinen rangaistus eivät ole olleet riittävän suuria estämään huijareita toimimasta.
Ensimmäinen vankilatuomio toimitusjohtajalle
Mitä kiinni jäämisen riskiin ja rangaistukseen tulee, onkin hyvä uutinen, että Itä-Tanskan hovioikeus antoi aiemmin tänä vuonna ensimmäisen ehdottoman vankeusrangaistuksen huijariyrityksen toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja toimi yrityksessä, joka oli tilausansahuijauksen takana, jossa muun muassa houkuteltiin ihmisiä useassa Euroopan maassa osallistumaan Voita iPhone -kampanjaan.
Kampanja toteutettiin muun muassa Facebookin ja sähköpostin välityksellä, ja siinä luvattiin kuluttajille, että he voisivat voittaa iPhonen maksamalla viiden Tanskan kruunun toimitusmaksun. Kun kuluttaja siirtyi kampanjasivustolle, luki sen alaosassa pienellä tekstillä, että maksamalla viisi kruunua, kuluttaja sitoutuu samalla tilaukseen verkkosivustolla. Kuluttajien maksukorttien tietoja käytettiin sen jälkeen laskuttamaan kortilta 499 kruunua (noin 66 euroa) kuukaudessa.
Tapauksen vakavuuden takia Tanskan kuluttaja-asiamies teki yrityksestä rikosilmoituksen vuonna 2016 rikoslain petosta koskevan pykälän perusteella.
Itä-Tanskan hovioikeus tuomitsi toimitusjohtajan kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen petoksesta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun huijariyrityksen toimitusjohtaja tuomitaan vankeuteen tilausansahuijauksesta.
Itä-Tanskan hovioikeus huomioi päätökseen muun muassa seuraavat seikat:
- noin 8 000 kuluttajaa oli kärsinyt tappioita tultuaan houkutelluksi tilausansaan
- huijauksella ansaittu summa oli yhteensä 3,7 miljoonaa kruunua (noin 493 000 euroa)
- rikollinen toiminta jatkui seitsemän kuukauden ajan
- rikollinen toiminta oli järjestäytynyttä ja ammattimaista
Tanskan kuluttaja-asiamiehen tavoite on jo useiden vuosien ajan ollut estää sellaisten yritysten toiminta, jotka johtavat kuluttajia harhaan piilotetuilla tilausansoilla, ja se on tehnyt useita muitakin rikosilmoituksia, joita tutkitaan parhaillaan.
Verkkohuijausten ehkäisy on kaikkien vastuulla
Hovioikeuden tuomio oli tärkeä askel oikeaan suuntaan kohti tavoitetta korottaa verkkohuijausten rangaistuksia niin paljon, että mahdolliset huijarit harkitsevat niiden tekemistä toisenkin kerran. Mutta samalla asian 4–5 vuotta kestänyt käsittely rikosilmoituksesta lopulliseen tuomioon nostaa esiin toisen vaikeuden taistelussa huijareita vastaan. Huijarit voivat nimittäin huijata lukemattomia kuluttajia ennen kuin tuomio julistetaan.
Vaikka uudet EU-säännöt vahvistavat eurooppalaisten viranomaisten yhteistyötä EU:n kuluttajasuojalainsäädännän rikkomista vastaan ja antavat viranomaisille paremmat mahdollisuudet toimia nopeasti ja tehokkaasti, parempi viranomaistyö ei itsessään ehkäise verkkohuijauksia.
Esimerkiksi verkkokauppakarusellin takana olleiden huijareiden ja Voita iPhone -tilausansayrityksen toimitusjohtajan kaltaisten toimijoiden nopeaan pysäyttämiseen vaaditaan enemmän kuin pelkästään sääntöjä ja viranomaisia. Se edellyttää, että ehkäisyyn osallistuvat myös sellaiset tahot, jotka mahdollistavat erilaisen yritystoiminnan.
Monet yritykset ovat tahattomasti osa erilaisten toimintojen ketjua, joka tarvitaan kuluttajien huijaamiseen. Osa niistä on suuria ja laillisesti toimivia yrityksiä, jotka tahtomattaan joutuvat osaksi laittomien yritysten toimintaa. Mutta tällaiset yritykset ovat myös osa ratkaisua, joka tarvitaan huijareiden nopeaan ja tehokkaaseen pysäyttämiseen.
Esimerkkejä tällaisista yrityksistä ovat ohjelmistoja verkkokaupan nopeaan perustamiseen tarjoavat yritykset, verkkohotellit, pankit ja muut maksuratkaisujen tarjoajat, markkinointikanavia tarjoavat sosiaalisen median ja hakukoneiden kaltaiset verkkoalustat, osto- ja myyntisivustot, dataa mahdollisista asiakkaista keräävät yritykset, epäilyttäviä tuotteita maksua vastaan mainostavat vaikuttajat ja bloggaajat sekä perintätoimistot, jotka suostuvat perimään epäilyttäviä ja laittomia maksuja.
Tiiviimpi viranomaisyhteistyö ja edellä mainittujen kaupallisten toimijoiden tarkkaavaisuus yhdessä ovat tehokas ase verkkohuijauksia vastaan.
ECC-verkoston Tanskan toimipiste julkaisi vuonna 2018 yhteistyössä Tanskan kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa artikkelin ”Misleading consumers online is a cross-border issue”, joka myös käsitteli verkkohuijauksia ja yhteistyön lisäämisen tarvetta.
Lars Arent
Johtaja
Forbruger Europa / Euroopan kuluttajakeskus Tanskassa
Tämä artikkeli on alun perin kirjoitettu tanskaksi ja käännätetty suomeksi. Artikkeli on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 2/2021.