Kolumni: Vieraan kirjainyhdistelmän takana tuttuja kuluttajariitojen ratkaisumekanismeja

Kuluttajariidat päätyvät Suomessa vain harvoin tuomioistuimen ratkaistavaksi. Hyvä niin, koska käräjöinti tulee kalliiksi sekä yhteiskunnalle että asianosaisille. Erityisen ongelmallista on riitauttaa taloudelliselta arvoltaan vähäisiä, vaikka kenties periaatteelliselta kannalta tärkeitä kysymyksiä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Monissa Euroopan maissa kuluttajille ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja.

Suomessa tilanne on valoisampi

Lainsäätäjä on jo kuluttajansuojalainsäädäntöä 1970-luvulla voimaan saatettaessa huomioinut oikeudenkäyntien hitauden ja kustannukset ja saattanut voimaan tuomioistuimen ulkopuolisen kuluttajariitojen ratkaisumekanismin, joka on osoittautunut toimivaksi. Kuluttajaneuvonnassa ratkotaan vuosittain merkittävä määrä tavaran ja palvelun kauppaan liittyviä erimielisyyksiä. Jos sopua ei synny, kuluttajat voivat saattaa asiansa Kuluttajariitalautakunnan ja pankki- tai vakuutusalan asioissa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn lautakuntien käsiteltäväksi.

Lautakuntatyyppiset riidanratkaisutavat ovat arvattavasti onnistuneita erityisesti sen vuoksi, että niissä elinkeinoelämällä on oma edustuksensa.

Mikä ihmeen ADR/ODR?

ADR-kirjainyhdistelmä viestii tuomioistuimen ulkopuolisista riidanratkaisumenettelyistä. Se on johdettu ilmaisusta Alternative Dispute Resolution ja pitää sisällään monentyyppisiä menettelytapoja.

Miten käy, kun Suomen valtio toivottavasti ennen eduskunnan kesälomakautta vuonna 2015 implementoi vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä koskevan ADR-direktiivin? Sen tarkoituksena on varmistaa riitojenratkaisun luotettavuus ja luottamuksellisuus sekä merkittävästi nopeuttaa kuluttajariitojen ratkaisua kaikkialla Euroopassa. Keskustelu tästä aiheesta on Suomessakin käynnistymässä ja varsinkin kuluttaja- ja elinkeinoelämän järjestöjen on syytä seurata näitä keskusteluja tarkkaan.

Lainsäätäjä ei ole puuttunut tai puuttumassa mekanismien sisältöön sinänsä, vaan direktiivin keskeinen vaatimus on, että riidanratkaisumenettelyjä tulee olla kaikilla kuluttajakaupan sektoreilla ja niiden tulee olla luotettavia, asiantuntevia sekä nopeita käyttää.

Tammikuussa 2016, puoli vuotta direktiivin implementointiajan päättymisen jälkeen, käynnistyy puolestaan ODR-foorumin toiminta. ODR:llä tarkoitetaan verkkovälitteistä riidanratkaisua ja lyhenne perustuu englanninkieliseen ilmaisuun Online Dispute Resolution. ODR-foorumin toiminnan taustalla on kuluvan vuoden kesällä voimaan tullut EU-asetus, jonka nojalla kuluttajan on mahdollisuus saattaa verkkoympäristössä tehtyjä hankintoja koskeva riita-asiansa verkkovälitteisesti tuomioistuimen ulkopuolisisen riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi.

Kuluttajien valinnanvapaus toki säilyy, kenenkään ei ole pakko käyttää foorumin palveluja vaan kuluttajat voivat edelleen itse päättää, millä keinoin he asiansa vireille saattavat. Sen sijaan verkkoympäristössä toimiville yrityksille ja riidanratkaisuelimille asetus asettaa tiettyjä velvollisuuksia.

Järjestämme ADR/ODR-aiheesta asiantuntijaseminaarin Helsingissä Euroopan komission Suomen edustuston tiloissa 27.11.2013.

Jatketaan keskustelua teemasta!

Leena Lindström
Johtaja
Euroopan kuluttajakeskus Suomessa