Vieraskynä: Arjesta parempaa jakamalla

Suomalaisessa kodissa voi olla jopa 50 000 tavaraa – ja moni niistä lojuu vajaakäytöllä tai täysin unohdettuna. Tavaranpaljous kodeissa voi aiheuttaa jopa ahdistusta, stressiä ja lisäkuluja: maksamme varastotiloista 1 ja ammattijärjestäjistä hallitaksemme omaa yltäkylläisyyttämme. Ylikulutus näkyy paitsi tavaravuorina kodeissa myös turhana ympäristönkuormituksena. Suomalaisten kuluttajatutkimusten mukaan arjessa pärjäisi kuitenkin keskimäärin noin 250 tavaralla. Kulutuskriittisten liikkeiden mukaan vain sata käyttötavaraa voisi riittää 2.

Neljän maapallon elintavat

Ilmastonmuutos, luontokato, jätteen määrän kasvu ja ympäristön kemikalisoituminen ovat vakavimpia uhkia, jotka vaikuttavat meidän kaikkien hyvinvointiin – ravinnon ja puhtaan veden saatavuuteen, ilmanlaatuun ja ekosysteemipalveluihin, joista olemme kaikki täysin riippuvaisia. Maailmanlaajuisesti luonnonvaroja käytetään jo 90 gigatonnia vuodessa, ja määrän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä 3.

Haaste ei ole vain kulutuksen määrä, vaan sen laatu – kertakäyttökulttuuri ja halpatuotanto. Nykyinen talousmalli nojaa edelleen fossiilisiin polttoaineisiin ja jatkuvaan kulutuksen kasvuun.  Käsillä oleva ympäristökriisi pakottaa meidät kysymään, mitä todella tarvitsemme.

Tavarakeskeinen kulttuuri tekee kuitenkin karsimisesta vaikeaa. Tavarat kertovat statuksesta ja toimivat identiteetin jatkeina 4. Kuluttamisesta on tullut monille (tuloksetta) elämän merkityksellisyyden ja onnen lähde – ja jopa uskonnon kaltainen ilmiö 5, vaikka tosiasiassa koettu hyvinvointi ei kasva tavaran lisääntymisen kanssa samaa tahtia 6. Jos haluamme pysyä yhden maapallon rajoissa, kulutustamme tulisi vähentää noin neljännekseen nykyisestä. Onneksemme se ei kuitenkaan tarkoita arjen kurjistamista, vaan fiksumpaa resurssien käyttöä.

Käyttöoikeus omistusta tärkeämpää

Jakamistalous on talousmalli, joka haastaa perinteisen ajatuksen omistamisesta. Omistamista tärkeämpää on käyttöoikeus silloin, kun tavaraa, tilaa tai muuta hyödykettä todella tarvitsee. Jakamistaloudellisessa kuluttamisessa hyödykkeitä, kuten tavaroita ja tiloja hyödynnetään tehokkaammin: jakamalla, vuokraamalla, lainaamalla tai vaihtamalla (tai myymällä) tarpeen mukaan.

Jakamistaloudella on potentiaalia vähentää kulutuksen ja tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten luonnonvarojen kulutusta, päästöjen ja jätteiden määrää. Jakamistalous vähentää suoraan luonnonvarojen kulutusta, kun sama resurssi palvelee useampaa käyttäjää. Esimerkiksi yksityisauto seisoo jopa 90 % ajasta käyttämättömänä, kun taas yksi yhteiskäyttöauto voi korvata 4–23 yksityisautoa. Erilaiset käytetyn tavaran kaupan alustayritykset, kuten Tori.fi helpottavat ja tehostavat käytetyn tavaran kauppaa, jolloin poisheitettävän tavaran määrä vähenee, mikä vähentää parhaimmillaan uuden tavaran tuotannon tarvetta ja ympäristökuormaa. Jakamistalous voi toimia myös ajurina kiertotaloudelle eli tuotteiden laadun parantamiselle ja käyttöiän pidentämiselle, sillä laadukkaat, kestävät ja korjattavat tavarat soveltuvat kertakäyttöisiä ja huonolaatuisia paremmin jaettavaksi 7.

Fiksumpaa arkea

Jakaminen ei ole vain ympäristön näkökulmasta fiksua, vaan myös kuluttajan talouden kannalta järkevää. Omia vajaakäytöllä olevia resursseja, kuten autoa, työkaluja tai parkkipaikkaa voi vuokrata muille ja pistää ne tienaamaan satoja tai jopa tuhansia euroja vuodessa silloin kun itsellä ei ole niille tarvetta 8,9. Samalla autat muita välttämään turhaa ostamista.

Toisaalta jakamistaloudellinen kuluttaminen voi mahdollistaa rahansäästöä, kun hankkii palveluita, tiloja tai tuotteita halvemmalla (tai jopa maksutta), esimerkkinä kimppakyydit tai käytetyn tavaran kauppa tai yhteiskäyttötilat. Jos käytät tavaraa tai tilaa vain harvoin, sen vuokraaminen vain silloin kun sitä oikeasti tarvitset, on usein todennäköisesti taloudellisesti fiksumpaa kuin omaksi ostaminen. Vertaisvuokrausalustojen kautta voi saada käyttöönsä tavaroita vain murto-osalla uuden hinnasta.

Klassinen esimerkki on porakone: se on keskimäärin käytössä vain 13 minuuttia elinkaarensa aikana. Uusi porakone tarvikkeineen voi maksaa noin 114 €, kun taas samantasoisen porakoneen päivävuokra voi olla alle kymmenen euroa. Jos käytät porakonetta alle 16 kertaa, vuokraaminen on taloudellisesti kannattavampaa 10. Lisäksi muilta vuokratessa sinun ei tarvitse säilyttää tavaroita kotonasi pitkiä aikoja, huoltaa tai hankkia uutta rikkoutuneen tilalle. Samalla säästät luonnonvaroja ja muita resursseja. Todellinen win- win-win tilanne siis.

Jakaminen lisää yhteisöllisyyttä

Jakamistalous perustuu usein yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön, kun ihmiset jakavat resurssejaan toisten kanssa. Tämä voi lisätä vuorovaikutusta ihmisten välillä ja yhteenkuuluvuuden sekä luottamuksen tunnetta muiden kanssa ja näin tuoda arkeen myös sosiaalisia hyötyjä – ja siten lisätä hyvinvointia. Joidenkin mielestä juuri yhteisöllisyyden lisääntyminen on jakamistalouden tärkein hyötyvaikutus.

On hyvä huomata, että jakamistalous ei tarkoita vain erilaisten maksullisten digitaalisten palveluiden käyttöä. Itseasiassa jakamistalous, jossa raha ei liiku on lähellä jakamistalouden alkuperäistä syntyideaa, jossa pyrittiin edistämään kuluttajien välistä resurssien jakamista ilman rahanvaihdantaa. Kun lainaamme naapurilta porakoneen, jaamme taloyhtiön ruohonleikkurin tai kierrätämme lastentarvikkeita ystäväpiirissä, toteutamme jakamistaloutta.  Myös kirjastojen tavaralainaamot ja yhteiskäyttötilat ovat esimerkkejä maksuttomista ja yhteisöllisistä jakamistalouden ratkaisuista.

Jakamistalouden kestävyys ei ole itsestäänselvyys

Jakamistaloudellinen kuluttaminen ei ole automaattisesti kestävää. Jos hyödykkeitä edelleen kulutetaan yli tarpeen tai esimerkiksi ostetaan käytettyä vain vaihtelun vuoksi ja hetken mielijohteesta, kulutus ei vähene – se vain muuttaa muotoaan.

Kestävän kuluttamisen tulee alkaa harkinnasta ja todellisten tarpeiden tunnistamisesta. Onkin havaittu, että myös tavarasuhteemme vaatisi päivittämistä. Näin osaisimme arvostaa nykyistä paremmin sitä mitä meillä jo on, ja pitää siitä nykyistä parempaa huolta – ja näin hillitä halujamme ostaa uutta. Nykyistä parempi ”tavarahoiva” vaatisi meiltä myös korjaamistaitoja tai niiden puuttuessa korjauspalveluiden hyödyntämistä 11. Jakamistalousosaaminen ja kiertotaloustaidot voivatkin olla asioita, joiden avulla vahvistamme kansakuntamme resilienssiä.

Kohtuukulutus – mitä tarvitaan hyvään elämään

Kestävämpi arki ei tarkoita luopumista vaan järkevöittämistä: osta ja omista harkitummin, arvosta, huolla ja korjaa (tai korjauta) jo omistamaasi, laita vajaakäytöllä olevat tavarat kiertoon ja suosi yhteiskäyttöä ja palveluita tuotteiden sijasta. Kohtuukulutus vapauttaa tilaa kotona ja vähentää stressiä – ilman että elämänlaadusta tarvitsee tinkiä.

Kohtuukulutus voi tuoda vapautuksen, kun alamme materian hamstraamisen sijasta keskittyä aineettomiin asioihin. Olennaista on oikeastaan pohtia sitä, mikä on meille kullekin riittävää hyvän elämän mahdollistamiseksi 12. Vähemmän kulutusta voi tarkoittaa enemmän hyvinvointia ja arkea, joka mahtuu paremmin yhden maapallon rajoihin.

LUKUVINKKI:

Kuluttajaliiton Jaa Se! -hankkeessa tuotettiin käytännön vinkkejä, jotka helpottavat jakamisen kokeilemista arjessa. Tavoitteena on tukea elämäntapamuutosta opastamalla kestävään yhteiskuluttamiseen, joka vähentää luonnonvarojen ylikulutusta. Tutustu jakamistalousoppaaseen: https://www.kuluttajaliitto.fi/jakamistalousopas

Jenni Vainioranta, hankevastaava
Kuluttajaliitto ry

Lähteet:

  1. Turtola, Kati (2022). Yle artikkeli: Tavaroiden sullominen pienvarastoihin yleistyy Suomessa – kuluttajatutkija: “Tavarasta luopuminen on kuin joutuisi luopumaan ruumiinosasta”. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-12651379  
  2. Kinnunen, Veera (2018). Helsingin Sanomien artikkeli: Ihminen pärjäisi 250 esineellä, mutta peruskodissa niitä on 50 000 – tutkija huomasi, etteivät tavarat enää palvele nykyihmistä vaan päinvastoin. Saatavissa: https://www.hs.fi/feature/art-2000005646971.html
  3. Nokelainen, P. (2023). Maailmanloppu peruttu. Seitsemän väitettä kiertotaloudesta. Gummerus.
  4. Turtola, Kati (2022). Yle artikkeli: Tavaroiden sullominen pienvarastoihin yleistyy Suomessa – kuluttajatutkija: “Tavarasta luopuminen on kuin joutuisi luopumaan ruumiinosasta”. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-12651379  
  5. Heiskanen Henriikka (2021). Kaupunkiteologian kurssiblogi: Kuluttaminen ja uskonto – ilmiöt yllättävän lähellä toisiaan. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/kaupunkiuskonnonkontekstina/2021/10/15/kuluttaminen-ja-uskonto-ilmiot-yllattavan-lahella-toisiaan/.
  6. Lehtinen, A-R. & Varjonen, J. (2010). Viitebudjetit kohtuullisen kulutuksen kuvaajana. Teoksessa Lammi, Kapanen & Timonen (toim.) Kulutuksen määrät ja tyylit talouden muutoksissa. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2010, 22–41. Kuluttajatutkimus- keskuksen vuosikirjoja 6. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.
  7. Lahti, V-M, Selosmaa, J, (2013). Kaikki jakoon!: kohti uutta yhteisöllistä taloutta. Atena
  8. Hygglo (2021). Voit tienata jopa yli 40 000 euroa vuodessa vuokraamalla tavaroitasi! Saatavissa: https://blog.hygglo.fi/voit-tienata-yli-40-000-euroa-vuodessa-vuokraamalla-tavar/
  9. Shareaway (2025). Shareway autoilijoille. Saatavissa: https://www.shareway.fi/shareway-autoilijalle
  10. Kuluttajaliiton koordinoiman Jaa Se! -hankkeen laskelma (2025),Nettivuokraus.com. (2019). Onko pakko omistaa porakone, jos sitä tarvitsee minuutin vuodessa? Tiedote 27.11.2019. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69870132
  11. Peltola, Taru (2025) Esitys: 29.10.2025 KiSu-kahvit: Kulutus ja kiertotalous – ajankohtaiskatsaus: Kiertotalousteot kansalaisten arjessa esimerkkinä tavarahoiva, Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen yliopisto. Saatavissa: https://kiertotaloussuomi.fi/toiminta/kiertotalous-suomen-tapahtumien-aineistot/
  12. Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) -tutkimushanke & Ykspilkkuviis Media (2025). Hyvän tulevaisuuden aamukahvit-webinaari 4.11.2025: Miten kohtuullisuus voi rakentaa parempaa tulevaisuutta? Tallenne saatavissa: https://youtu.be/b7LG-c5nLD0?si=nUfBkHKd1ikTGEtB

Tämä vieraskynäartikkeli on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 4/2025.