Digipalveluasetus taipuu moneen

Vuoden 2024 helmikuusta lähtien sovellettava digipalveluasetus pyrkii parantamaan verkon välityspalveluiden ja verkkoalustojen käyttäjien oikeuksia ja turvallisuutta. Sääntelyn piirissä olevia palveluita ovat muun muassa hosting-palvelut, sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja markkinapaikat, joilla elinkeinonharjoittajat voivat myydä tuotteita ja palveluita kuluttajille. Asetus pyrkii käsittelemään ja hillitsemään laajasti erilaisia verkkoalustoilla esiintyviä laittomaan sisältöön liittyviä ongelmia ja käyttäjäkuntaan vaikuttavia riskejä.

Asetuksen tärkeimpiä tavoitteita on laittoman sisällön leviämisen hillitseminen verkossa. Asetus velvoittaa verkkoalustoja estämään laittoman sisällön ja kauppatavaran leviämistä. Käytännössä verkkoalustoilla tulee olla saatavilla työkaluja, joiden avulla käyttäjät voivat helposti tehdä alustalle ilmoituksen alustalla olevasta laittomasta sisällöstä. Alustan on käsiteltävä tällaiset ilmoitukset ja tehtävä päätös sisällön poistosta tai säilyttämisestä huolellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

Alusta ei siten ole vastuussa sillä leviävästä laittomasta sisällöstä, mikäli se toimii viipymättä sen poistamiseksi tai siihen pääsyn estämiseksi kyseisestä sisällöstä tiedon saatuaan. Digipalveluasetus ei itsessään ota kantaa siihen, mikä sisältö on laitonta. Tämän määrittää muu lainsäädäntö. Asetus velvoittaa alustoja käsittelemään laitonta sisältöä koskevat ilmoitukset.

Myös käyttäjien asemaa suhteessa verkkoalustan suorittamiin käyttäjätilien ja -sisältöjen poistoihin on parannettu. Alustojen on perusteltava moderointipäätöksensä käyttäjälle, mikäli tähän kohdistetaan rajoituksia verkkoalustalla sillä perusteella, että käyttäjän toimittama sisältö on laitonta tai alustan ehtojen vastaista. Käyttäjällä tulee myös olla mahdollisuus tehdä rajoituspäätöksestä alustalle valitus, joka alustan tulee käsitellä huolellisesti.

Käyttäjien toimintaa palveluissa suoraan turvaavan sääntelyn lisäksi asetuksen piirissä olevilla palveluilla on velvollisuuksia niiden omaan toimintaan liittyen. Verkkoalustan käyttöehtojen tulee olla selkeitä ja käyttäjäystävällisiä. Ehtoihin tulee sisällyttää tietoa moderointiin ja mahdolliseen algoritmiseen päätöksentekoon liittyvistä toimintaperiaatteista ja niitä tulee soveltaa huolellisesti ja objektiivisesti. Verkkoalustojen suosittelujärjestelmien toimintalogiikkaa on avattava käyttäjälle siten, että tämä voi ymmärtää paremmin miksi tälle suositellaan tietynlaista sisältöä. Lisäksi verkkoalustoille on asetettu yleinen velvollisuus ottaa käyttöön alaikäisiä suojelevia toimenpiteitä.

Palveluita, kuten verkon markkinapaikkoja, ei saa suunnitella tavalla, joka on käyttäjää harhaanjohtava tai manipuloiva. Esimerkiksi erilaisten addiktiivisten tai painostavien käytäntöjen voidaan arvioida olevan digipalveluasetuksen nojalla kiellettyjä. Verkon markkinapaikoille on asetettu erityisiä velvoitteita. Niillä on velvollisuus tunnistaa palvelussa toimivat elinkeinonharjoittajat kaupankäynnin turvallisuuden varmistamiseksi. Jos markkinapaikan tietoon tulee, että elinkeinonharjoittaja on tarjonnut sen kautta kuluttajille laitonta tuotetta tai palvelua, tulee sen ilmoittaa tästä kuluttajille sekä antaa näille tieto kyseisen elinkeinonharjoittajan henkilöllisyydestä ja mahdollisista oikeussuojakeinoista.

Suurimmat velvoitteet koskevat erittäin suuria verkkoalustoja eli niin sanottuja alustajättejä, joilla on yli 45 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää EU:n alueella, kuten Instagram, Temu ja TikTok. Tällaisten alustajättien tulee esimerkiksi tunnistaa ja arvioida palvelussaan olevia systeemisiä riskejä ja ottaa käyttöön toimenpiteitä palveluissa esiintyviä riskejä kohtaan.

Tällaiset riskit voivat liittyä muun muassa laittoman sisällön leviämiseen tai alaikäisten suojeluun verkkoalustalla. Riskejä vähentävät toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi algoritmisten suosittelu- ja mainosjärjestelmien toimintaan tai moderointiprosesseihin. Alustajättien tulee myös taata tutkijoille ja viranomaisille pääsy sen dataan tällaisten riskien ja niitä ehkäisevien toimenpiteiden tutkimiseksi. Lisäksi erittäin suurten verkkoalustojen tulee tarjota käyttäjille palveluissaan suosittelujärjestelmille vaihtoehto, joka ei perustu käyttäjien profilointiin.

Jäsenvaltioiden omat viranomaiset valvovat jäsenvaltioonsa sijoittautuneita palveluita. Suomessa digipalveluasetusta valvoo Traficom yhteistyössä kuluttaja-asiamiehen ja tietosuojavaltuutetun kanssa. Euroopan komissiolla on toimivalta valvoa erittäin suurten verkkoalustojen ja hakukoneiden toimintaa. Euroopan komissiolla on käynnissä useita erittäin suuriin verkkoalustoihin kohdistuvia tutkintoja epäiltyihin digipalveluasetuksen rikkomisiin liittyen. Digipalveluasetusta rikkovan palvelun tarjoajalle voidaan määrätä sakkoja, joiden suuruus on enimmillään kuusi prosenttia tämän edellisen tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Lisää tietoa digipalveluasetuksesta löydät mm. Traficomin verkkosivuilta. DSA:han liittyvissä kysymyksissä tai verkkoalustan toimiessa digipalveluasetuksen vastaisesti voit myös olla yhteydessä Traficomiin.

Onni Nyberg, lakimies
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Onni Nyberg, Traficom.

Lue lisää:

Kysymyksiä ja vastauksia digipalveluasetuksesta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
EU:n digi- ja datasääntely pähkinänkuoressa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Tämä vieraskynäartikkeli on osa Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjettä 3/2025.