Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) Euroopan kansalaisista ja henkisestä omaisuudesta tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajilla on edelleen vaikeuksia erottaa aitoja tavaroita väärennöksistä. Lähes joka kymmenes (9 %) eurooppalainen sanoi erehtyneensä ostamaan väärennöksiä. Tässä on huomattavia eroja EU:n jäsenvaltioiden välillä. Suomessa osuus oli kolmanneksi pienin (5 %).
Harhaanjohdettuja kuluttajia on eniten Bulgariassa (19 %), Romaniassa (16 %) ja Unkarissa (15 %). EU:n pienimmät luvut ovat puolestaan Ruotsissa (2 %) ja Tanskassa (3 %).
Tuoteväärennösten aiheuttama epävarmuus aiheuttaa jatkossakin huolta EU:n kansalaisille, sillä verkkokauppa kasvaa koko maailmassa räjähdysmäisesti, ja Eurostatin mukaan yli 70 prosenttia eurooppalaisista teki verkko-ostoksia vuonna 2020.
Tutkimuksen mukaan kolmasosa (33 %) eurooppalaisista mietti, onko heidän ostamansa tuote aito. Väärennösten osuus EU:n tuonnista on 6,8 prosenttia ja arvo 121 miljardia euroa. Lääkeväärennösten maailmanlaajuisen kaupan arvo on neljä miljardia euroa.
Väärennöksiä on kaikilla aloilla kosmetiikasta, leluista, viinistä, muista juomista ja elektroniikasta vaatteisiin ja jopa torjunta-aineisiin. Väärennökset voivat aiheuttaa kuluttajille vakavia terveys- ja turvallisuusriskejä etenkin vaarallisille kemikaaleille ja muille vaaroille altistumisen vuoksi.
Lue lisää: